maanantai 29. syyskuuta 2014

Verkkoelämyksiä ja digitodellisuutta


Elämys verkossa -kurssin kotitehtävänä oli kirjoittaa essee Verkkoelämysten tulevaisuudesta. Elämyksistä, elämystaloudesta ja elämyskulttuurista löytyy paljon materiaalia - kirjallisuutta, tutkimuksia ja artikkeleita, mutta monet niistä tuntuivat jopa vanhentuneilta tässä kiihtyvässä ja yhä kasvavassa digitaalimaailmassa. Elämysten ja elämystalouden teoria on toki edelleen perusteltua luettavaa, mutta verkkomaailman muutoksissa eivät painetut teokset ja artikkelit pysy aina enää mukana.

Elämys on aina ainutlaatuinen ja yksilöllinen kokemus. Parhaimmillaan se voi olla merkittävä ja unohtumaton kokemus, joka muuttaa sen kokijaa jollakin tavalla. Jos elämystä pidetään aitona ja merkityksellisenä kokemuksena, niin on hyvä pohtia voiko elämyksiä kokea verkossa. Voiko mikään aito elämys olla virtuaalinen vai pitäisikö se kokea tai tuntea konkreettisesti? Uskon, että verkkoelämyksetkin ovat yhtä aitoja kokijalleen kuin todelliset elämykset, ne eivät vain ole verrattavissa toisiinsa.

Kuumailmapallolento. Elokuu 2011. Kuva oma albumi.

Esimerkissä matkailualalla tai urheilutapahtumissa luodaan elämyksiä joka päivä. Matka uuteen kohteeseen, tutustuminen vieraaseen kulttuuriin ja sen asukkaisiin on jo elämys. Jalkapallon MM-kisojen loppuottelu tai kesäolympialaisten 100 metrin juoksufinaali voi olla unohtumaton elämys. Matkalla tutkitaan nähtävyyksiä, syödään paikallista ruokaa, otetaan valokuvia ja ostetaan tuliaisia. Jo lomamatka itsessään voi olla elämys. Urheilutapahtumassa nautitaan tunnelmasta, jännityksestä ja voitonhuumasta. Voisiko saman elämyksen kokea verkossa tai edes tavoitella sitä tunnetta? Digitaalinen ympäristö kasvaa ympärillämme jatkuvasti ja elämyksetkin ovat siirtyneet verkkoon. Todellinen maailma ja digitaalimaailma lähestyvät toisiaan hurjaa vauhtia uusien älykkäiden mobiilisovellusten ja -laitteiden ansiosta. Silti väitän, että kesälomamatka kotisohvalta matkustamalla digitaalisesti verkossa tai 100 metrin finaali katsottuna läppärillä eivät tuota samoja elämyksiä kuin paikan päältä seurattuna, mutta sillä voi kuitenkin olla positiivinen vaikutus kokijaansa. 

House of Lapland (aiemmin Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO) on luonut Elämyskolmio-mallin, jonka avulla voidaan analysoida esimerkiksi matkailutuotteiden ja -palveluiden elämyksellisyyttä. Malli kuvaa täydellistä elämystuotetta, jonka eri tasoilla elämyksen osa-alueet on yhdistetty. Ideaalielämystuote sisältää seuraavat kuusi elementtiä: yksilöllisyys, aitous, tarina, moniaistisuus, kontrasti ja vuorovaikutuksellisuus, jotka on kuvattu kolmion pohjalla. Asiakkaan eri kokemuksen tasot: motivaation taso, fyysinen taso, älyllinen taso, emotionaalinen taso ja henkinen taso kuvataan kolmion pystyakselilla. Hyvässä ja toimivassa tuotteessa on mukana kaikki elämyksen elementit jokaisella kokemisen eri tasolla. Kolmion avulla on helpompaa tarkastella ja kehittää tuotetta sekä luoda parempaa kilpailuetua. 

Älypuhelimia. Kuva by Nicola
Ihmiset ovat valmiita käyttämään aikaa yhä enemmän verkossa ja tämän päivän nuoret ovat jo syntyneet digitaaliseen maailmaan. Vaikka verkko ei tule koskaan korvaamaan aitoja ja todellisia elämyksiä esimerkiksi matkailussa, niin se voi kuitenkin tarjota niitä. Älypuhelimien ja mobiilisovellusten määrä kasvaa jatkuvasti. Nytkin sadat miljoonat ihmiset kävelevät kaduilla mobiililaitteidensa kanssa ja joiden sovellusten avulla voivat olla vuorovaikutuksessa eri paikkojen, tuotteiden tai yritysten kanssa. Uudet tekniikat luovat uuden näkymän ihmisten väliseen kanssakäymiseen, mutta myös kaupankäyntiin ja markkinointiin.

Verkkoelämykset ovat tulleet jäädäkseen. Ne eivät koskaan korvaa todellisesta, koettua hetkeä, mutta ne voivat silti tuottaa samoja tunteita ja kokemuksia kuin todellisuudessakin koetut elämykset. Elämykset syntyvät verkossakin elämyksen tarjoajan ja kokijan välisestä vuorovaikutuksesta, ja sen onnistuminen riippuu kokijan tunne- ja olotilasta sillä hetkellä. Uusi digitaalinen maailma muuttaa tapaamme elää, kokea, tehdä ostoksia ja viettää esimerkiksi vapaa-aikaa. Suurin elämys voi olla vielä edessä. 

Onnistunut elämys voi olla aito tai virtuaalinen. Jokainen kokee sen omalla henkilökohtaisella tavallaan. Yrityksen ja palvelun menestykselle se tarkoittaa molempien tunnistamista. Tulevaisuudessa ehkä matkustamme kesälomamatkalle kotisohvalta digitaalisesti, mutta uskon, että aitojen elämysten tarve ei katoa mihinkään. Digitaalisuus helpottaa arkipäivää monin eri tavoin emmekä ole valmiita enää luopumaan älypuhelimista tai mobiilisovelluksista, mutta silti me kaikki tarvitsemme jatkuvasti uusia kokemuksia, joista syntyy aitoja elämyksiä.

Lähteet:
Borg, Pekka, Kivi, Elina & Partti, Minna. 2002. Elämyksestä elinkeinoksi. Matkailusuunnittelun periaatteet ja käytäntö. WSOY. Helsinki.
Lüthje, Monika. 2010. Miten matkailijat hankkivat elämyksiä?Havaintoja matkailijoiden toimintaperiaatteista internetin keskusteluryhmissä. Matkailututkimus, 6 (1-2), 30–39.  Luettu 17.9.2014.
Pine II, B. Joseph & Gilmore, James H. 1999. The Experience Economy. Work Is Theatre & Every Business a Stage. Harwad Business School Press. Boston, Massachusetts.
Salmenkivi, Sami. 2012. Digitaalitodellisuus. Seuraava murros on täällä. Talentum. Helsinki.
Tarssanen, Sanna. 2009. Elämystuottajan käsikirja. 6.painos. LEO Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus. Rovaniemi.
Tarssanen, Sanna & Kylänen Mika. 2007. Entä jos elämyksiä tuotetaan? Elämyskolmio-malli elämyksellisyyden tunnistamisessa, arvioinnissa ja vahvistamisessa. Teoksessa Karppinen, S. & Latomaa, T. (toim.). 2007. Seikkaillen elämyksiä. Seikkailukasvatuksen teoriaa ja sovelluksia (s. 99–126). Lapin yliopistokustannus. Rovaniemi.
Tarssanen, Sanna & Lüthje, Monika. 2013.  Matkailuelämysten tuottaminen ja kuluttaminen. Teoksessa Veijola, S. 2013. Matkailututkimuksen lukukirja (s. 60–72). Lapin yliopistokustannus. Rovaniemi.

keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Löydä itsesi kaukana kaikesta


Mainostajien liiton tänä kesänä tehdyn kyselyn mukaan 98% yrityksistä hyödyntää verkkovideoita viestinnässään ja markkinoinnissaan. Eikä ihme, sillä yhä useampi yritys on siirtynyt nettiin. Lähes kaikkien suurimpien yritysten sekä useiden pk-yritysten sivuilta löytyy linkkejä yritysten omiin YouTube-videoihin. Onnistunut videoiden käyttö yrityksen viestinnässä ja internet-markkinoinnissa voi tehostaa huomattavasti liiketoimintaa.

Tulevan opintojakson ennakkotehtävänä oli tutustua yritysten tuottamiin nettivideoihin ja poimia kolme omasta mielestä hyvin toteutettua esimerkkiä.

Ensimmäinen valintani on tämän hetken ehdoton suosikkini. Oman työnantajani, Finnairin, uusin video, jossa yksi tämän hetken suosituimmista artisteista Cheek - Jare Henrik Tiihonen - kertoo omin sanoin tarinan elämästä kun antaa kaikkensa ja mitä tarvitaan sen kaiken vastapainoksi. Videossa kiteytyy loistavasti Jaren tarina ja Finnairin kampanja - mitä varten he täällä ovat - asiakkaita sekä heidän unelmien toteuttamista varten. Teemassa "Löydä itsesi kaukana kaikesta" yhdistyy Jaren haaveet matkustuksesta sekä Finnairin vahva Aasia-strategia kaukoliikenteessä. Finnair on mielestäni jo vuosia onnistunut herättämään tunteita ja matkustusfiiliksiä videomainonnallaan. Tutut poromainokset ja Illaksi kotiin -teema ovat varmasti kaikille tuttuja. Tässä uudessa videossa on kuitenkin onnistuttu löytämään jotain uutta ja ajankohtaista. Kohderyhmänä voi olla kaikki elämyksistä, matkustamisesta ja kokemuksista haaveilevat suomalaiset. Jaren - Cheekin - suosio on
ajankohtaista vielä kesän upeiden stadionkeikkojen jälkeenkin.

 On hyvä joskus löytää ittensä kaukana kaikesta, olla poissa jotta voi tulla takas. Takas musiikin luo.” - Jare-




Toinen valintani on Valio ja Teemu Selänne. Valio on mielestäni jo vuosia tehnyt maitoteeman ympärille upeita videoita ja mainoksia, joissa se on hyödyntänyt suomalaisuutta, tunnettuja urheilijoita, tunteita ja tarinaa. Valion uusin video "Teemu ja tuoppi maitoa" kertoo, miten kovan työn ja toistojen takana Teemun uran onnistuminen ja kehittyminen on ollut. Teemun upea ura, positiivisuus ja intohimo lajiin näkyy tässäkin videossa. Valio on osannut luoda videoon hyvän tunnelman, joka säilyy ihan loppuun asti. Samalla tunteella ja intohimolla Valio haluaa viestiä omasta taidostaan. Mielestäni hyvän videon tai mainoksen tarina kannattelee loppuun asti ja usein ei edes etukäteen tiedä mikä yritys tai mainos on kyseessä. Myös muiden tunnettujen urheilijoiden käyttö on sopinut Valion maitoteemaan - urheilijat noudattavat terveellistä ruokavaliota ja haluavat viestiä myös sen kautta hyvää oloa. Monet Valion videot ja tarinat muistuvat mieleen vielä vuosienkin jälkeen.




Kolmas valintani on OP-Pohjolan perinteinen joulufilmi. Videossa on ihana tunnelma ja teemaan sopiva musiikki. Tarina voisi olla mikä tahansa joulutarina eikä siitä ei voi etukäteen päätellä mistä yrityksestä on edes kyse. Pienen lapsen aitous ja vilpittömyys puhettelee minua aina, se tuo tähänkin tarinaan oman viehätyksensä. Tarina on yksinkertainen ja todellinen, kuka tahansa perheellinen voi siihen samaistua. Tuttu musiikki kannattelee tarinan loppuun asti eikä erillisiä puheita tai tekstejä tarvita. Vaikka video on suunnattu lyhyelle ajanjaksolle vuodessa, niin mielestäni sen arvo säilyy tarinan yksinkertaisuuden ja tunnelman vuoksi useammankin joulusesongin ajan.




Kävin lopuksi tutustumassa tulevien päivien kouluttajaan Jussi Koivusaareen ja hänen yritykseensä Lemeoniin. Ilokseni totesin, että yrityksen blogissa on paljon opintojakson aiheeseen liittyvää tietoa ja jopa niksejä hittivideon valmistukseen. Mukaillen Jussia sekä markkinointiveljesten Dan ja Chip Heathin kirjaa "Made to Stick", hyvä hittivideo koostuu kuudesta eri ominaisuudesta: tarinasta, yksinkertaisuudesta, yllätyksellisyydestä, todellisuudesta, luotettavuudesta sekä tunteikkuudesta. Mielestäni omat suosikkivalintani täyttävät juuri nämä kriteerit!


Lähteet:
Videot ja blogit markkinoinnissa ja viestinnässä. Kysely jäsenyrityksille touko‐kesäkuu 2014. Mainostajien liitto. Luettu 7.9.2014.
Tuotanto yhtiö Lemeonin kotisivut. Hittivideon valmistuskaava. Luettu 10.9.2014.