torstai 24. huhtikuuta 2014

Giellajohka jakelukanavissa

Hyvä jakelukanava on yksi verkkokaupan perusta. Mistä sen sitten löytää ja mitä hyötyjä siitä on? Netti tarjoaa runsaasti eri vaihtoehtoja eri tuotteille ja palveluille - suurin ongelma lienee oikean valinta. Jakelukanavalla tarkoitetaan yksinkertaisesti nettisivustoja tai -palveluita, jossa yrityksen tuotteet ja palvelut saatetaan yritysten tai kuluttajien saataville. Jakelijoiden käyttö auttaa antamaan yritykselle etua sellaisissa asioissa, mitä voi olla muuten vaikea saavuttaa, kuten esimerkiksi kontakteja, kokemusta, toiminnan laajuutta ja uskottavuutta.

Sähköiset jakelukanavat voidaan jaotella näkyvyyskanaviin ja perinteisiin myyntikanaviin. Matkailualalla näkyvyyskanavia voivat olla esimerkiksi yhteisöjen sivustot, vertailu- ja suosittelusivustot, sosiaalinen media sekä erilaiset matkailuportaalit. Perinteisiä myyntikanavia ovat mm. oma verkkokauppa, matkatoimistojen sivustot, keskusvaraamot, kokoamispalvelut ja sosiaalinen media.

Jakelukanavien käyttöön ja valintaan liittyy samoja asioita kun omien verkkosivujen luomiseen. Tietojen oikeellisuus ja kirjoitusasu pitää tarkistaa sekä laittaa vain laadukkaita ja todenmukaisia valokuvia. Lisäksi jakelukanavan tietoja pitää päivittää tasaisin väliajoin ja olla itsekin aktiivinen. Oman jakelukanavan löytäminen ei ole välttämättä helppoa, mutta siinä kannattaa edetä pienin askelin. Usein kannattaa kokeilla aluksi maksuttomia kanavia. Jos se ei toimi, niin sitten siirtyä toiseen. Usein vinkkejä saa muilta yrittäjiltä mitkä kanavat toimivat, mitkä ei. Jos useita matkailualan yrityksiä toimii samassa jakelukanavassa, niin se palvelee niin asiakkaita kuin yrittäjiäkin.

Majatalo Giellajohka


Matkailijan majatalo Giellajohka sijaitsee Kaamasen ja Karigasniemen välillä Inarissa. Hotelli- ja ravintolatoiminnan lisäksi se tarjoaa tunturin ja luonnonpuiston kupeessa mahdollisuuden kalastamiseen, vaeltamiseen sekä luonnonrauhasta nauttimiseen. Majatalo tarjoaa erilaista majoitusta esimerkiksi vierastalossa, ”mummolassa” ja kalastajanmajassa. Lisäksi on mahdollisuus nauttia rantasaunasta, rantakodasta sekä kahvila-ravintola Giellajohkan tarjoiluista.

Kielajoki. Kuva by Mikko Lindstedt.
Yrityksellä on jo omat nettisivut sekä se löytyy myös Facebookista. Omaa verkkokauppaa sillä ei vielä ole, mutta tällä hetkellä jakelukanavina löytyvät esimerkiksi Booking.com, Tripadvisor.com, Trivago.fi , Saamenmaan kylät, Agoda sekä KAYAK. Lisäksi myös kalastussivustolla Kalapaikka.net tarjotaan Giellajohkan palveluita sekä kuten paikallisella VisitInari-sivustolla.

Tutustuin MEKin teettämiin jakelukanavaselvityksiin näkyvyys- ja myyntikanavista kulttuurimatkailussa sekä kylä- ja outdoorsmatkailussa. Selvitysten tehtävänä oli löytää uusia mahdollisia jakelukanavia suomalaisten kulttuuri- ja outdoormatkailutuotteiden markkinoimiseksi ja näkyvyyden lisääntymiseksi Venäjällä, Ranskassa, iso-Britanniassa, Saksassa sekä Alankomaissa. 

Giellajohka suunnittelee sähköistä kauppaa ja pohtii mitä jakelukanavia kannattaisi valita tuotteiden markkinoimiseksi. Giellajohka löytyy jo muutamista tunnetuista jakelukanavista, mutta pohdin tässä postauksessa millaisia uusia jakelukanavia sen kannattaisi miettiä Saksassa, Iso-Britanniassa ja Suomessa.

Saksa


Inarijärvi. Kuva by tjsalo.
Upea luonto sekä helppo saavutettavuus ovat avaintekijöitä saksalaisille kohdetta valittaessa. Ulkoilu- ja maaseutumatkailu ovat saksalaisten suosiossa, mutta matkailu keskittyy lähinnä omaan maahan tai naapurimaihin. Kilpailua ei oikeastaan ole eikä matkantarjoajia muihin maihin ole juuri lainkaan. Skandinaaviset kohteet voisivat olla potentiaalisia kohteita saksalaisille luontoaktiviteettien ja lyhyen etäisyyden takia. Esimerkiksi melonta, pyöräily, vaellus ja kalastus ovat saksalaisten suosiossa ja niitä on Suomessa tarjolla.

Saksalaiset ovat lämmenneet hitaasti verkkokaupalle ja online-palveluille verrattuna esimerkiksi Iso-Britanniaan, mutta nykyään arviolta 86% saksalaisista (2012) on online ja kehitys jatkuu edelleen. Saksalainen kuluttaja on tarkka, tietäväinen ja odottaa palvelua edelleen omalla kielellä.

Giellajohkalla on tarjottavana saksalaiselle matkailijalle vaellusta upeissa maisemissa ja kalastusta puhtaissa vesissä. Saksassa on kymmeniä erilaisia jakelukanavia, joita Giellejohka voisi harkita, mutta mielestäni sen kannattaisi keskittyä aluksi 1-2 hyvään jakelukanavaan, jolla on kävijöitä ja näkyvyyttä. Erilaiset vaellukseen ja kalastukseen suuntautuneet kanavat olisi hyvä analysoida ja pohtia mitä lisäarvoa ne voisi tuoda Giellajohkalle. Valitsin ensin muutamia luonto- ja aktiviteettimatkailijoille suunniteltuja myyntikanavia. Esimerkiksi Schulz Aktiv Reisen on yksi Saksan suurimmista vaellus- ja aktiviteettimatkanjärjestäjistä. Heillä on selkeät ja helppokäyttöiset sivustot sekä matkoja voi hakea esimerkiksi maittain tai toimintakohteiden mukaan. Wikinger reisen voisi olla myös hyvä myyntikanava Giellajohkalle.  Helppokäyttöiset sivustot ja paljon lisäinformatiota vaelluksesta ja pyöräilystä matkatarjonnan ohella. Lisäksi sivusto myy jo ennestään Suomen matkoja – esim. Saimaata ja huskysafareja – joten Giellajohka voisi tarjota omia tuotteitaan ja palveluitaan uudenlaisena kohteena. Kolmantena vaihtoehtona valitsin cGTouristicin sivustot. Myyntikanava tarjoaa aktiviteettimatkoja kokeneille ja aloitteleville vaeltajille ja vaellusmatkoista kiinnostuneille. Laajan matkavalikoiman ja matkatarjousten lisäksi sivusto tarjoaa paljon linkkejä muille aiheeseen liittyville sivustoille. Sivustolla on n. 50 000 kävijää kuukaudessa ja se on määritellyt kohteen kiinnostavuuden yhdeksi kriteeriksi tarjottaville tuotteille. Sen kriteerin Giellajohka varmasti täyttää.

Suurin osa kulttuurimatkailun jakelukanavien teemoista ja kohderyhmistä keskittyy musiikin ja taiteen aloille. Giellejohka ei ole ehkä heidän ensisijainen kohteensa, toki alueen musiikki- ja elokuvatapahtumat houkuttelevat kulttuurimatkailijoita pohjoiseen, mutta yhden mielenkiintoisen vaihtoehdon kuitenkin löysin. Opinto- ja vaellusmatkat Bavaria Fernreisen tarjoaa erilaisia kierto- ja teemamatkoja ryhmille tai yksittäisille matkailijoille. Kohteina ovat tällä hetkellä esimerkiksi Toscana Italiassa, Malta lähisaarineen, Irlannin kiertomatka upeine linnoineen ja Baltian kiertomatka. Lisäksi sivustolla on kiinnostava Kultur & Genuss (kulttuuri ja nautinto) konsepti, jonka ympärille olisi esimerkiksi helppo rakentaa esimerkiksi joku paikalliseen ruokaan tai elämykseen liittyvä paketti. Sivustolle pääsyn ehtona on 10% provisio, joten aloituskanavaksi en tätä sivustoa ehkä suosittelisi, mutta pitäisin sen varteen otettava vaihtoehtona Saksan markkinoilla.

Saksa on suuri markkina-alue ja oikean jakelukanavan löytyminen voi olla vaikeaa. Bloggaaminen ja sosiaalinen media ovat vasta kehittymässä Saksassa, joten aloittaminen perinteisemmällä jakelukanavalla tuntuisi tällä hetkellä parhaalta ratkaisulta. Tarjontaa riittää kunhan tuote ja kielitaito ovat vain hallussa.

Iso-Britannia


Iso-Britannian matkustajapotentiaali on 35 miljoonaa matkustajaa ja se on USA:n ja Saksan jälkeen maailman suurin lähtömaa matkailussa. Suosituimmat lomakohteet ovat edelleen Espanja ja Ranska, mutta USA, Irlanti ja Italia seuraavat perässä. Britit tekevät vuosittain yli 40 miljoonaa aktiviteetteihin perustuvaa matkaa ulkomaille. Suosituimmat aktiviteetit ovat kävely, vaellus sekä hiihto/laskettelu.

Pohjois-Suomi on jo vuosia ollut brittimatkustajien suosiossa. Vuonna 2010 Suomessa vieraili 263 000 brittiä joista 38 % oli vapaa-ajan matkalla.

Sosiaalisen median käyttö on viime vuosina kasvanut huimasti Iso-Britanniassa. Se käyttö on suosituinta 16–24-vuotiaiden joukossa, mutta lähes 20% sen käyttäjistä on yli 65-vuotiaita. Myös blogit ja henkilökohtaiset sivustot ovat selkeässä nousussa. Vuonna 2011 noin joka neljäs aktiivinen internetin käyttäjä julkaisi omaa blogia tai muuta tuotantoaan sosiaalisen median kautta.

Iso-Britannian jakelukanavien tarjonta tuntuu loputtomalta. Sivustot ovat hyvätasoisia ja niissä vierailee kymmenistä tuhansista kävijöistä aina miljooniin kävijöihin kuukaudessa. Giellajohkan kannattaisi valita Iso-Britannissakin vain 1-2 jakelukanavaa, joissa aloittaa, mutta valinta voi olla vaikea. Ehkä kanavassa kannattaa pohtia tarkemmin kävijöiden profiilia ja kiinnostuksen kohteita. Lisäksi voisi olla hyvä, että jakelukanava tarjoaisi jo valmiiksi tuotteita ja palveluja Suomesta.

Muotka. Kuva by Mikael Leppä.
Britit matkustavat Suomessa yleisimmin Helsinkiin tai Lapin alueelle. Uskon, että Giellajohkan luonto ja maisemat houkuttelevat myös brittiläisiä matkailijoita. Valitsin ensimmäiseksi kanavaksi näkyvyys- tai markkinointikanavan Hiking in Finland. Sen kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka ovat kiinnostuneita tai etsivät tietoa vaelluksesta Suomessa. Sivusto toimii ensisijaisesti blogina, joita kirjoittaa vaelluksesta ja Suomesta kiinnostunut eurooppalainen Hendrik Morkel. Blogi löytyy todella hyvin hakukoneista ja sivustolla on n. 115 000 kävijää kuukausittain. Blogin lisäksi sivustolta löytyy kohde-esittelyjä, varustearvosteluja, lukusuosituksia ja haastatteluja. Giellajohka voisi kutsua blogin pitäjän vierailemaan heille ja kirjoittamaan matkailualueesta ja vaelluksesta siellä. Sivuille on mahdollista saada myös bannerimainontaa maksua vastaan ja muitakin markkinointiratkaisuja on tarjolla. Mielestäni erittäin hyvin tehty sivusto ja kirjoitukset tempaavat hienosti mukaan vaellukseen. Toisena vaihtoehtona valitsin kylämatkailuteemasta Holiday Rentalsin (HomeAway) jakelukanavan. Se on suunnattu sellaisten vapaa-ajanasuntojen markkinointikanavaksi, jotka toimivat ns. self-catering periaatteella eli mökit, vuokratalot tai – asunnot. Sivustolla ei ole tarjolla ollenkaan hotelli- tai hostellityyppisiä majoituksia. Sivustoilla vierailee yli 350 000 kävijää kuukaudessa ja yleisin kohderyhmä on hieman vanhemmat (44-54v) internetkäyttäjät, jotka ovat korkeasti koulutettuja ja pääasiassa naisia. Sivustolla löytyy lähes 1950 kohdetta koko Suomesta ja yli 500 kohdetta pelkästään Lapista. Jokainen vuokraaja on suoraan yhteydessä asiakkaisiin ja huolehtii omien kohteidensa kuvista, tekstistä ja esittelystä.

Kulttuurimatkailun jakelukanavien puolelta valitsin ensin markkinointikanavana toimivan suositun matkailublogin The Quirky Traveller. Se on valittu Britannian parhaaksi matkailublogiksi vuonna 2011. Zoë Dawes bloggaa sivuilla matkailusta kulttuuri- ja aktiviteettinäkökulmasta. Sivustolla vierailee myös muita bloggaajia, jotka kirjoittavat raporttejaan, kokemuksiaan ja neuvojaan liittyen matkustamiseen. Blogityyppinen ratkaisu voisi olla hyvä jakelukanava-avaus Giellajohkalle. Zoën blogi on suosittu Britanniassa, joten sitä voidaan pitää varteenotettavana markkinointikanavana siellä. Toinen valintani Keith Jenkinsin ylläpitämä matkailusivusto Velvet Escape, jonka olennaisin osa on Keithin itsensä kirjoittama matkailublogi. Sivuston kohderyhmänä ovat aktiiviset matkaajat ja teemana kaikki matkailuun liittyvät kokemukset ja elämykset. Sivusto on avoin kaikille ja se on erittäin tunnettu ja sillä on paljon lukijoita nimenomaan englanninkielisissä maissa. Sivustolla on bloggauksia Suomesta ja Keith suosittelee kutsumaan kohteeseen. Mielestäni jutut on kirjoitettu hyvällä maulla ja niitä on kiva lukea.

Britit ovat kohtuullisen kriittisiä matkailijoita. He olettavat, että tarjolla olevat palvelut ja tuotteet ovat ammattimaisesti tehtyjä ja laadukkaita. Usein palvelusivustojen ulkonäkö voi olla ratkaisevassa roolissa kun tehdään matka- ja kohdevalintoja. Britit olettavat saavansa ammattimaista palvelua hyvällä englanninkielellä laadittuna ja ennen kaikkea tietojen täytyy olla ajan tasalla, muuten heidän kiinnostuksensa katoaa. Britit ovat avoimia kaikelle uudelle, joten aina täytyy muistaa, että joku ”uusi” voi rikkoa uutiskynnyksen.

Suomi


Kotimaan matkailupalveluissa löytyy monenlaista ja monentasoista verkkokauppaa. Jotenkin pitäisi pystyä erottumaan massasta, sillä kohderyhmät maanrajojen sisäpuolella ovat kuitenkin rajalliset. Giellajohka on nyt jo esillä suurissakin jakelukanavissa, mutta ehkä heidän pitäisi pystyä kanavoitumaan vielä lähemmäksi potentiaalisia asiakkaitansa. Kotimaassa tutuimpia näkyvyyskanavia ovat tietenkin erityyppiset yhteistyöverkostot, jonka avulla yksittäiset matkailuyritykset saavat näkyvyyttä laajemmin ja tehokkaammin eri asiakaskuntien tietoisuuteen. Tällaisia verkostoja voivat olla paikalliset ja alueelliset organisaatiot samalla alueella tai sitten samalla toimialalla toimivien yritysten yhteistyö, kuten esimerkiksi kylpylät, leirintäalueet ja mökkivuokraus. Myös maakunnallisten matkailutoimistojen verkkosivut ovat edelleen tärkeässä asemassa. 

Giellajohkan ainutlaatuisuus perustuu luontoon ja sen tarjoamiin elämyksiin. Kotimaassa jakelua voisi miettiä myös kohderyhmäkohtaisesti. Erilaiset kalastus- ja vaellussivustot ovat varmasti alan harrastajien suosiossa, joten niihin kannattaisi myös kanavoitua.

Minusta Giellajohkan paras jakelukanava kotimaassa olisi nyt erilaiset vaellus- ja kalastusblogit. Bloggaaminen on nyt todella suosittua ja ”trendikästä”. Giellajohka voisi kutsua muutaman bloggaajan tutustumaan heidän tuotteisiinsa ja palveluihinsa. Vaellusteemaan sopisi varmasti Retkipaikka. Bloggaajien omakohtaiset kokemukset ja elämykset toimisivat varmasti tehokkaasti verkossa. Lisäksi monien blogien sivustoilla on käytössä myös bannerimainontaa, jota voisi hyödyntää erilaisissa outdoor-blogeissa. Miten olisi mainos Kokokesakalassa.com-blogissa tai Ylämäki-blogissa?

Jakelukanavaa valittaessa kannattaa muistaa, että oma tuote ja palvelu ovat ensin kunnossa. Sitten voi alkaa hioa omaa jakelukanavastrategiaa. Miettiä haluaako näkyä myynti- vai näkyvyyskanavassa, onko valmis maksamaan siitä, ketkä kuuluvat omaan kohderyhmään, lähteäkö kotimaisille vai kansainvälisille markkinoille. Kun asiat on valmiiksi pohdittu ja suunniteltu, toteutus voi alkaa. Täytyy muistaa, että yhdelläkin hyvällä jakelukanavalla voi päästä jo pieneen alkuun maailman valloituksessa.

Lähteet:
Lahtinen, Tero (2013) Verkkokaupan käsikirja. Helsinki: Suomen Yrityskirjat Oy. 
Tuotteet esille sähköisissä jakelukanavissa. SlideShare, Kirsi Mikkola. Luettu 13.04.2014.
Matkailijan majatalo Giellajohka. Luettu 13.4.2014.
MEKin jakelukanavaselvitykset vuosina 2011 ja 2012.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti